Friday Night Lights on erään löytämäni kuvauksen mukaan kertomus "elämästä teksasilaisen college-jalkapallon ympärillä". Sarjan päähenkilöt vaihtuvat jaksottain ja ne keskittyvät kertomaan Dillonin jalkapallojoukkueen pelaajien ja valmentajien elämästä. Jokainen jakso päättyy koko Dillonin kylän yhteenkerääävän peliin, jota sarjan nimikin kuvaa (suomenkielinen vastine "unelmien kentät" ei kuvaa läheskään yhtä hyvin). Eräs sarjan tunnuspiirteistä on tärisevä kamera, joka kuulostaa alkuun pahalta, mutta ei häiritse kuin ensimmäisen jakson ensimmäisten kymmenen minuutin aikana.
Sarjaa tehtiin yhteensä viisi tuotantokautta, joista jokainen käy läpi yhden vuosikerran collegessa, eli toisinsanoen myös pelikauden. Sitä on kehuttu realistiseksi, vaikka se suomalaisesta näkökulmasta katsottuna sarjan draama on usein naurettavaa. Friday Night Lights kehittyy sarjana siten, että sarjan alussa esitetyt pelaajat etenevät parin kolmen ensimmäisen tuotantokauden aikana yliopistoon ja tilalle tulee uusia kasvoja ja näyttelijät vaihtuvat samaa tahtia. Käytännössä pidin kuitenkin mielenkiintoisempana seurata alkuperäisten näyttelijöiden uran etenemistä, jota myös esitettiin ajoittain myöhemmillä kausilla.
Näyttelijöistä maininnan ansaitsevat erityisesti vakionäyttelijöinä toimiva Taylorin perhe Kyle Chandler, Connie Britton ja Aimee Teegarden. Pelaajista Tim Rigginsiä esittävä Taylor Kitsch lienee saanut jonkinlaisen kulttistatuksen ja on cooliudellaan ehdottomasti sarjan kantavia voimia. Jesse Plemonsin nörttirooli sopii tälle Matt Damonin kaksoisolennolle paremmin kuin hyvin ja Adrianne Palicki on myös huomiotaherättävä. Sarjan viiden tuotantokauden aikana paremmin esiteltyjä hahmoja kertyy varmaan lähemmäs 50, joiden rooli on merkittävä yksittäisissä jaksoissa, mutta ei kokonaisuuden kannalta.
Sarjaa täytyy kiittää siitä, että viiden tuotantokauden aikana itse peli, eli jefu, ehti tulla tutuksi. Aiemmin täysin järjettömältä tuntunut koohottamiseen keskittynyt laji sai paljon taktisia ja urheilullisia arvoja. Myös arvostus Yhdysvaltojen college- ja yliopistourheilun mallia kohtaan kasvoi entisestään. Ei ainakaan tarvi ihmetellä, miksi Yhdysvalloista nousee huippu-urheilijoita niin laajalla tasolla ja monipuolisesti. Amerikassa koulu pyörii urheilun ympärillä, eikä toisinpäin. Toisaalta sarjassa esitettyä urheilua voisi arvostella tunnetilan liiallisesta korostamisesta (sarjan kuvauksen mukaan peliesitykseen vaikuttaa 80% tunnetila ja 20% taito) ja vastustajien demonisoimisesta, vaikka ne tulevat itseasiassa aina samasta osavaltiosta. Lavasteet olivat myös tv-sarjalle vaadittavalle tasolle nähden ihan hyvin kunnossa,
Toivon, että olisin tutustunut sarjaan sen ilmestyttyä ja ollessani itse teinivuosilla. Kyllähän tämän nytkin katsoi mielellään kerran läpi ja sarja erottautuu erilaisuudellaan positiivisesti, mutta ajoittain päähenkilöiden roolihahmojen nuori ikä teki menosta tyypillisen teinisarjan. Kriitikot eivät tästä ole tosin välittäneet, vaan sarja on vaatimattomasta menekistä huolimatta kerännyt kehuja enemmänkin.
Sarjassa esiintyneiden näyttelijöiden urakaarta on ollut mielenkiintoista tutkia sarjan jälkeen. Lähes kaikilla on töitä riittänyt ja Kitsch ja Kyle "Coach" Chandler etunenässä ovat tehneet uraa merkittävissä Hollywood-tuotannoissa. Coachin uraan on kuulunut esimerkiksi viimevuotiset menestyselokuvat (ja omasta mielestäni vuoden parhaimpiin kuuluvat) Zero Dark Thirty ja Argo. Kitsch puolestaan esiintyi John Carterina Disneyn jättibudjetilla toteutetussa ja aliarvostetussa John Carter -elokuvassa. Zach Gilford on tuttu tuntemattomasta, mutta erinomaisesta kalastusaiheisesta The River Why -elokuvasta ja sivurooleista isommistakin tuotannoista. Näiden lisäksi ainakin Palickilta voi odottaa läpimurtoa elokuvissakin. G.I. Joe: Retaliation -elokuvassa Palickin olemus sopi ainakin toimintasankariksi.
Seuraavaksi voisi olla vuorossa Bergin vuonna 2004 ohjaama samanniminen elokuva, jossa muun muassa sarjassa päänäyttelinä ollut Connie Britton esittää saman roolin. Luonnollisesti tekeillä on myös elokuva sarjaan perustuen. Katsoin sarjan Hbo Nordicin kautta.
Friday Night Lights IMDb:ssa (Käyttäjien antama arvosana 8,3)
Omat pisteet: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti