sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Elokuva-arvostelu: Sanctum (2011), Hukattua potentiaalia




















Santum oli yksi alkuvuoden puhutuimmista elokuvista. Tällaiset "tositapahtumiin" perustuvat katastrofiseikkailuelokuvat varmaan vetoavat moniin. Elokuva mainostettiin etukäteen James Cameronin nimellä, vaikka hän ei ole kuin yksi monista tuottajista. Miehen mukanaolo edes vähäisessä määrin tarkoitti kuitenkin käytännössä sitä, että visuaalisesti elokuva on suurimmilta osin häikäisevä. Sanctum on ehdottomasti tarkoitettu katsottavaksi kolmiulotteisena ja sitä on tehty kaksiulotteisuuden kustannuksella. Tämä näkyy erilaisena kuvaustyylinä ja mukanaolevissa tietokoneanimaatioissa.














Sanctum on saanut kriitikoilta lähes tyrmäyksen ja harvoin edes näkee uusilta ja odotetuilta elokuvilta tällaisia arvosanoja. Itse pidin elokuvaa kuitenkin ihan viihdyttävänä ja jopa jännittävänä. Useimmat toimintaelokuvat eivät omalla mittapuullani yllä edes siihen. Vesi on elementtinä elokuvassa isossa roolissa ja mielestäni sitä on käytetty oikein mallikkaasti tavalla, jota ei ole elokuvissa ennen nähty. Kun puhutaan sukelluksesta ahtaissa luolastoissa, niin elokuvan pitää myös ehdottomasti olla vähän ahdistava ja Sanctum on parhaimmillaan mielestäni myös sitä.

Näyttelijät olivat itselleni uusia tuttavuuksia ja mihinkään suureen ylistämiseen en nähnyt aihetta. Elokuvassa mentiin suurimmilta osin visuaalisuuden ehdoilla ja itse juoni ja näyttely vähän kärsivät siitä. Mitään rimanalituksia ei onneksi kuitenkaan nähty ja pidin ajatuksesta, jossa melko ison budjetin elokuva tehdään ilman supertähtinäyttelijöitä. Lisäksi elokuvan toteutus lienee ollut vaativa näyttelijöilleen. Annan 7/10 tähteä. Sisältää pari vaikuttavaa kohtausta, mutta juoni ja erityisesti sen toteutus oli välillä silmiinpistävän könkköä.

Sanctum IMDb:ssa (Käyttäjien arvosana 5,6)


maanantai 18. huhtikuuta 2011

HBO eli parhaan televisioyhtiön uusimmat tuotannot

Olen ollut yhdysvaltalaisen kaapelitelevisioyhtiö HBO:n fanittaja jo muutaman vuoden ajan. Mielenkiintoni sen luomia sarjoja ja tv-elokuvia kohtaan herättivät alunperin huippusarjat The Wire ja Deadwood. Olin kuitenkin jo aiemmin katsellut suuria kehuja herättäneen Band of Brothersin tietämättä, että sekin oli HBO:ta (ja yksi mestarillisimmista teoksista onkin!). HBO:n sarjoissa minua kiinnostavat erityisesti realistinen ote ja se huikea laadukkuuden tunne, mikä television välityksellä välittyy. En tiedä johtuuko se erilaisesta kuvaustyylistä, huikeista lavastuksista ja taustoista vai yksinkertaisesti upeista juonikuvioista, jotka eivät yleensä sorru aliarvioimaan katsojaa. Omat HBO:n katselemiseni tosin rajoittuvat monimutkaisempiin sarjoihin ja suurtuotantoihin, jotka saavat muutakin kuin paikallista mediahuomiota.


Viime vuonna oman huomioni varastivat Treme, Boardwalk Empire ja The Pacific. The Pacificista voisi sanoa sen verran, että omasta mielestäni se oli jopa vielä paremmin tehty kuin sen edeltäjä Band of Brothers, vaikka aika on tietysti kullannut BoB:in muistot ja ilmestyessään se oli jotain aivan ylivertaista. New Orleansin Katrina-hurrikaanin jälkeisiin tapahtumiin keskittyvä Treme oli mielestäni huikea ja erityisesti samankaltaisuus The Wiren kanssa lämmitti niin paljon, että se on omissa papereissani vuoden odotetuimpia sarjoja kakkoskauden muodossa. Sarja jatkuu 24.päivä tätä kuuta.

Boardwalk Empirea ei pidä myöskään unohtaa. Se saavutti Tremeä enemmän huomiota palkintogaaloissa voittamalla pari ansaittua kultaista maapalloa. Se luonnollisesti myös uusitaan toista kautta varten ja sen on tarkoitus ilmestyä myöhemmin tänä vuonna. Vertailun vuoksi voisi sanoa, että Tremen ensiesitys keräsi Amerikassa 1,4 miljoonaa katselijaa, kun taas Boardwalk Empiren pilottijakso keräsi peräti 4,8 miljoonaa (ja koko ilta yhteenlaskettuna jopa 7,1 miljoonaa) katselijaa. Treme on näistä sarjoista selvästi se, jonka tuotantoryhmä HBO:n presidentin Michael Lombardonkin mukaan ottanut omakseen The Wiren henkisenä seuraajana ja siksi päätös kakkoskauden tekemisestä syntyi heti pilottijakson onnistuneen esittämisen jälkeen. Boardwalk Empire on puolestaan järkyttävän suurella budjetilla ja panostuksilla viimeisen päälle tehty sarja, jossa virheille ei jätetty edes mahdollisuutta. Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että hurjasta riskistä huolimatta lopputuloksena on naurettavan hyvä ja laadukas sarja.

Vuodenvaihteessa HBO loi Road to the NHL Winter Classic -nimisen urheilusarjan, jossa valotettiin jääkiekkoilijoiden elämää kaukalon ulkopuolella "legendaarisen" ulkoilmapelin alla. Jääkiekkopiireissä (ja muissakin urheilukeskusteluissa) tämä sarja on herättänyt aivan ennennäkemätöntä ylistystä ja Winter Classicin mainekin nousi kertaheitolla uudelle tasolle. Harmikseni en ole nähnyt sarjan kaikkia osia, mutta jo näkemäni perusteella tämä syvensi jääkiekko-ottelua urheilutapahtumana hämmästyttävästi ja teki pelaajistakin ihmisiä. Toivottavasti tämä kannustaa televisiota tekemään tämänkaltaisia ajatukseltaan uusia televisiosarjoja.

Varsinaisesti tänä vuonna avasin pelin katsomalla The Sunset Limited -nimisen tv-elokuvan, jonka HBO oli tuottanut. Elokuvasta kävi hyvin ilmi HBO:n tapa poiketa muista televisiotuottajista. Elokuva taisi tosin jakaa ihmiset jopa normaaliakin jyrkemmin puolustajiin ja vastustajiin. Tästä voisi todellakin sanoa, että siitä joko pitää tai sitten ei. Itse pidin näyttelyn korostamisesta ja "teatterimaisuudesta", mutta aivan niin pitkässä muodossa en ehkä ollut sitä valmis näkemään.


Aivan viimeisimpänä suurtuotantona HBO on luonut Game of Thrones -nimisen sarjan, jonka pilottijakson näin aivan vähän aikaa sitten. Tämä oli The Pacificia lukuunottamatta ensimmäinen kerta kun tiesin odottaa sarjan ilmestymistä jo pitkän aikaa ja odottavan aika oli tosiaankin pitkä. Sarjasta löytyy vanhoja suosikkinäyttelijöitä kuten Sean Bean, Lena Headey ja Aidan Gillen, mutta pilottijaksossa suurimman vaikutuksen tekivät sarjan eeppiset mittasuhteet, jälleen kerran hämmästyttävät lavastukset/puvustukset ja se syvyys eli kaikki tapahtumat eivät tapahdu saman pienen lavastusalueen sisällä vaan sarja sisältää paljon erilaisia paikkoja ja hahmoja. Tästä on hyvä jatkaa.

Boardwalk Empire Season 1 -arvostelu
Treme Season 1 -arvostelu

Hyödyllinen wikipediassa oleva lista, josta näkee HBO:n luomia ja tulossa olevia sarjoja.

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Elokuva-arvostelu: The Way Back (2010), Vähän liiankin uskomatonta
















The Way Back on kuitenkin hyvä elokuva. Olen aina arvostanut elokuvia, jossa esitetään realistisella otteella selviytymistarina. The Way Back perustuu Sławomir Rawiczin kirjoittamaan kirjaan The Long Walk ja se perustuu ainakin osittain tositapahtumiin. Osittaisuus tulee siitä, että eihän kukaan nyt oikeasti niistä lähtökohdista pysty tekemään mitään sellaista, kuin mitä tässä elokuvassa tapahtui... Uskomatonta tarinaa pyritään kuitenkin esittämään erittäin realistisesti ja elokuvana se on mielestäni hyvin onnistunut. The Way Back onkin hyvää jatkoa laatuelokuvien täyttämälle vuoden 2010 loppuosalle.















The Way Back oli ja tuntui myös melko pitkältä elokuvalta. Tämä kuitenkin positiivisessa mielessä. Henkilöhahmot kasvavat elokuvan aikana ja vain osan aikaa mukana olleet näyttelijätkin pystyvät tekemään perinpohjaisen roolisuorituksen. Erityisesti Saoirse Ronan ja Colin Farrell olivat mielestäni hyviä ja rakensivat hahmoistaan mielenkiintoisia. Päänäyttelijät Jim Sturgess ja Ed Harris sen sijaan hoitivat roolinsa rutiinilla, mutta eivät mitenkään ikimuistoisesti.


The Way Back jäi ainakin Yhdysvalloissa pieneksi flopiksi ja lipputulot ovatkin tulleet suurimmilta osin "ulkomailta". The Way Back oli myös elokuvana hyvin kansainvälinen sisältäen runsaasti mm. eurooppalaisia näyttelijälahjakkuuksia ja kuvauspaikkojakin lienee ollut lähes ympäri maapalloa. Elokuvaa katsellakseen tarvitsee käytännössä aivan triviaalit perustiedot toisesta maailmansodasta ja syvemmin ymmärtääkseen lienee tarkempikin tietämys paikallaan. Annan elokuvalle 8/10 tähteä. The Way Backissa huokuu laatu ja lisäpisteitä tulee vahvasta kansainvälisyydestä.

The Way Back IMDb:ssa (Käyttäjien arvosana 7,4)

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Elokuva-arvostelu: The Mechanic (2011), Nykyaikainen määritelmä toimintaelokuvalle.


The Mechanicin vahvuudet etukäteen ajateltuina olivat Jason Stathamin mukanaolo toimintasankarina ja ennakkovaikutelma muutenkin rehellisenä toimintaapläjäyksenä. Kun ohjaajana on vielä takuuvarma Simon West (joka on ohjannut mm. Lara Croft: Tomb Raider ja Con Air), niin käsikirjoitus oli pitkälti selvillä jo etukäteen. Ehkä jonkin verran yleisestä mielipiteestä poiketen pidin juuri Tomb Raideria ja Con Airia hyvinä elokuvina. Kun puhutaan näin rehellisestä toiminnasta, niin arvostelukriteerit ja omat vaatimukseni elokuvalle ovat normaalista poikkeavia. Omassa täydellisessä toimintaelokuvassani meno on yleensä "coolia", eikä toimintakohtauksissa saa ikinä liioitella liikaa. Se sisältää yleensä hahmoja, jotka ovat jossain asiassa erittäin hyviä (yleensä tämä tarkoittaa tappamiskykyä) ja tarinan tulee olla edes jossain määrin uskottava. Unohtamatta tietenkään kauniita naisia (Tässäkin asiassa on hyvä pitää kohtuus mukana, että ei mene liian siirappiseksi).

Huh. Nämä kaikki ovat tietenkin vain tarinaan ja visuaaliseen toteutukseen liittyviä asioita, kun elokuvat sisältävät niin paljon muutakin.. Juurikin The Mechanic on mielestäni hyvä esimerkki hyvin toteutetusta perustoimintaelokuvasta. Se tukeutuu aika vahvasti Stathamin roolisuoritukseen ja miehen maineeseen toimintatähtenä, mutta tekee sen hyvällä tavalla. Elokuvassa ei vedetä toimintaa liikaa yli ja ennen kaikkea hyvää ja pahaa ei ole eroteltu Hollywood-tapaan liian selvästi. Ehkä jossain kohtaa tapahtui liikaa uskomattomia yhteensattumia, mutta lopulta tapahtumat sulautuivat hyvin yhteen.


Statham kuuluu niihin näyttelijöihin, joiden roolisuorituksia olen nähnyt melko vähän verraten siihen paljonko hän on tehnyt tunnettuja elokuvia. Tämä asia vaatiikin ehdottomasti korjausta. Muunmuassa Vin Dieselin tapaan Statham on aloittanut näyttelyn jo varttuneemmalla iällä ja tämä näkyy hyvällä tavalla. Heillä ei ole rasitteenaan mitään nuoruudessa tehtyjä komediaelokuvia, jotka söisivät sitä kovan jätkän uskottavuutta pois. Näyttävätkin kaikissa elokuvissaan täsmälleen samalta. The Mechanicille annan 7/10 tähteä. Mitään syvällisempää tästä ei saa irti, mutta kyllä sen mielellään katsoo.




















The Mechanic IMDb:ssa (Käyttäjien arvosana 6,6)